Ohjeita ja neuvoja terveellisen elämän rakentamiseen tuntuu tulevan joka ”tuutista”. Mistä ikäihmiset löytävät parhaiten terveyteen liittyvää tietoa, vastauksia terveyspulmiin tai tietoa tarvitsemistaan palveluista? Kuinka ymmärrettävää tai luotettavaa tieto on?
Useimmiten terveystietoa saa lääkärikäynnin yhteydessä, apteekkihenkilökunnalta ja muilta terveydenhuollon ammattilaisilta. Monella iäkkäällä voi olla kuitenkin vaikeuksia ymmärtää sitä, mitä lääkäri sanoo. Tietoa on siis osattava etsiä muistakin kanavista. Verkossa oleva terveystieto ei kuitenkaan ole läheskään kaikkien iäkkäiden saavutettavissa. Mitä vanhemmista ikäluokista on kyse, sitä harvempi ihminen käyttää tietokonetta, tablettia tai älypuhelinta. Heille olennaisia tiedon lähteitä ovat painettu materiaali, kuten lehdet, esitteet ja muut paperiset tiedotteet. Tiedosta syntyvä palapeli ja sen käytännön sovellus omaan arkeen jää monesti ikäihmiselle tai hänen omaisilleen.
Oman kotipalvelutyöntekijän kanssa terveyspulmia ja ohjeita voidaan yhdessä pohtia. Usein haemmekin yhdessä palveluita ja räätälöimme asiakkaan arkeen sopivia toimintaohjeita. Enenevissä määrin pohdimme myös ravinnon merkitystä jaksamiseen. Ravinnolla kun tiedetään olevan huomattava vaikutus ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Terveelliset elämäntavat laskevat merkittävästi useimpien sairauksien riskejä, auttavat jaksamaan ja tukevat toipumista. Toimintakyvyn säilyttääkseen Ikäihmisten tulisikin kiinnittää huomiota monipuoliseen ravintoon.
Erityisesti muistihäiriössä tai mielialan laskiessa, on riski puutteelliselle ravinnonsaannille suuri. Tässä kiireetön kotihoito voi olla suureksi avuksi. Kun paikalla käy säännöllisesti tuttu henkilö, pystytään terveydentilaa seuraamaan ja muutoksiin puuttumaan ripeästi.
NO COMMENTS